Kahdella viime kerralla olen päässyt käsiksi siihen, mitä
ennen kurssia eniten odotin, eli dreijaamiseen. Teksti ei ole paras väline
kertomaan, miltä dreijaamisen harjoittelu näyttää, joten otin pie-nen pätkän
videota. Vertailun vuoksi voi katsoa ammattilaisten videoita Youtubesta. Tämä
ei ole ihan ensimmäinen kosketus saveen, vaan jokunen toisto on jo alla.
Jonkinlainen käsitys hommasta alkaa muodostua mutta kuten arvelinkin, dreijaus
ei ole niin helppoa kuin miltä se näyttää. Kiinnostavaa se kuitenkin on, jopa
koukuttavaa!
- Teemu P.
Dreijaamisessa tarvitaan näppituntumaa, ja silmän ja käsien
yhteistoimintaa. Levyllä pyörivää savea ei voi pakottaa, tai se hajoaa.
Hyödyntämällä kiertoliikkeestä tulevaa voimaa hienovaraisesti ohjaillen, astiasta
saa haluamansa muotoisen. Käyttämällä sopivan määrän vettä kädet eivät tartu
kiinni astiaan. Videosta on nähtävissä, miten savi meinaa välillä karata
käsistä. Astian muovaami-nen onnistuu hyvin aika pitkälle, kunnes jossain
vaiheessa reuna ohenee liikaa, eikä enää kanna. Epäonnistumisista ei kannata
lannistua, sillä toistoja tarvitaan joka tapauksessa useita, ennen kuin
dreijaaminen alkaa sujua. Motivaatiota se ei ainakaan minun kohdalla vähennä,
sillä dreijaaminen on jo itsessään rentouttavaa.
Dreijaaminen on kiehtovaa, koska se poikkeaa muista saven
työstötavoista. Se on teknisesti haas-tavaa, mutta palkitsevaa. Muut saven
työstötavat (kuten makkaratekniikka ja levytekniikka) ovat luonteeltaan enemmän
kasaamista ja rakentamista, mutta dreijaaminen on muovaamista sanan
varsinaisessa merkityksessä. On hienon tuntuista, kuinka savi elää ja muotoutuu
käsissä.
Havainnollistamisen vuoksi leikkasin yhden harjoituskulhon
pystysuunnassa kahtia. Poikkileikkaus-kuvasta näkee, miten reunat ovat eri
paksuiset. On siis oltava tarkkana, ettei dreijatessa tule pai-naneeksi liikaa.
Reunojen ja pohjan paksuuden arviointiin harjaantuu pikkuhiljaa, toistojen
kautta.
Dreijaamalla muotoiltua astiaa voi muokata sorvaamalla, kun
astia on hieman kuivahtanut. Dreija-tessa astiaan jääneitä epätasaisuuksia voi
tasata ja muotoa hienosäätää. Sorvaaminen tapahtuu metallikärkisellä
sorviraudalla, hyödyntäen levyn pyörimisliikettä.
Dreijaamisen ohella olen ehtinyt viedä eteenpäin aiemmin
aloitettuja töitä: sain ensimmäisellä kerralla aloitetun kupin lasituspoltosta
ja se on nyt valmis käyttöön! Itse tekemästä mukista kelpaa nauttia vaikka
aamuteetä. Seuraava blogiteksti onkin viimeinen minun osaltani ja kokoan siinä
yhteen kurssin satoa ja fiiliksiä.
- Teemu P.
Kommentit
Lähetä kommentti